Tässä ilmiössä alkuperäisen sijoituksen lisäksi myös sille kertyneet tuotot alkavat tuottaa lisää tuottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osakkeista saadut osingot tai rahastosijoitusten tuotot sijoitetaan uudelleen, jolloin seuraavina vuosina korkoa kertyy sekä alkuperäiselle pääomalle että aiemmin kertyneille tuotoille. Ilmiö voimistuu erityisesti pitkällä aikavälillä, ja sen vaikutus voi olla huomattava, vaikka kuukausittaiset säästösummat olisivatkin pieniä.
Korkoa korolle vaikutus kasvaa eksponentiaalisesti ajan myötä. Esimerkiksi 100 euron kuukausittainen säästäminen 20 vuoden ajan voi tuottaa huomattavasti enemmän kuin pelkkä säästö ilman sen vaikutusta.
Asuntosijoittamisessa korkoa korolle -ilmiö näkyy erityisesti silloin, kun vuokratuottoja ei käytetä kulutukseen, vaan ne sijoitetaan uudelleen esimerkiksi uuden asunnon hankintaan tai velan lyhentämiseen. Kun vuokratuotot kasvattavat sijoituspääomaa, seuraavaan kohteeseen sijoitettava summa on suurempi, ja näin myös tulevat tuotot kasvavat.
Suomessa asuntosijoittamisen keskimääräinen vuokratuotto on vaihdellut 3–5 % välillä riippuen sijainnista ja asuntotyypistä. Kun tähän lisätään mahdollinen arvonnousu, kokonaisvaikutus voi olla merkittävä. Esimerkiksi 100 000 euron sijoitus, jonka vuotuinen kokonaistuotto on 5 %, kasvaa 20 vuodessa noin 265 000 euroon, jos kaikki tuotot sijoitetaan uudelleen ja verot huomioidaan vasta lopussa. Tässä esimerkissä on tärkeää huomioida, että verojen lykkääminen sijoitusten myyntiin asti parantaa kokonaistuottoa, mikä on olennaista korkoa korolle -ilmiön kannalta.
Korkoa korolle laskuri on käytännöllinen apuväline, jonka avulla voit arvioida, miten erilaiset säästösummat, sijoitusajat ja tuotto-odotukset vaikuttavat tulevaan varallisuuteen. Laskuriin syötetään yleensä seuraavat tiedot:
alkupääoma
säännöllinen lisäsijoitus (esim. kuukausittain)
sijoitusaika (vuosina)
tuotto-odotus (vuosiprosentteina)
Kun tiedot on syötetty, laskin laskee näiden perusteella tulevan pääoman määrän. Esimerkiksi jos sijoitat 2 000 euroa alkupääomana ja lisäät 100 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan 4 % vuosituotolla, lopputulos on noin 40 886 euroa, josta säästetty pääoma on 26 000 euroa ja korkoa korolle -vaikutuksen tuotto 14 886 euroa. Tämä esimerkki havainnollistaa sen, miten merkittävä osa lopullisesta summasta muodostuu nimenomaan kyseisen ilmiön kautta, mikä puolestaan taas korostaa säännöllisen säästämisen ja pitkäjänteisyyden merkitystä.
Korkoa korolle -laskennan peruskaava kertasijoitukselle on seuraava: sijoituksen arvo jakson lopussa saadaan kertomalla alkuperäinen pääoma luvulla (1 + vuosikorko jaettuna korkojaksojen määrällä vuodessa) korotettuna korkojaksojen kokonaismäärällä. Toisin sanoen, jos pääoma on P, vuosikorko r, korkojaksoja vuodessa n ja sijoitusaika vuosina t, sijoituksen arvo P’ lasketaan kaavalla P’ = P × (1 + r/n) korotettuna potenssiin nt.
Kun mukaan otetaan säännölliset kuukausittaiset lisäsijoitukset, laskukaava monimutkaistuu, mutta useimmat korkoa korolle laskurit huomioivat tämän automaattisesti. On tärkeää ymmärtää, että mitä useammin korko lisätään pääomaan, sitä nopeammin pääoma myöskin kasvaa. Esimerkiksi päivittäinen laskenta voi tuottaa merkittävästi suuremman lopputuloksen kuin vuosittainen laskenta, erityisesti suurilla sijoitussummilla ja pitkällä aikavälillä.
Käytännön esimerkit osoittavat, miten ajoitus ja sijoitusaika vaikuttavat lopputulokseen. Pariskunta voi sijoittaa lapselleen 1 000 euroa ja lisätä 100 euroa kuukaudessa 18 vuoden ajan. Jos vuosituotto on 7 prosenttia, pääoma kasvaa noin 46 000 euroon lapsen täyttäessä 18 vuotta. Toinen esimerkki liittyy eläkesäästämiseen: jos henkilö aloittaa 30-vuotiaana sijoittamaan 150 euroa kuukaudessa ja saa 7 prosentin vuosituoton, pääoma on eläkeiässä noin 270 000 euroa. Jos säästäminen puolestaan aloitetaan vasta 40-vuotiaana, samalla summalla ja tuotolla, pääoma jää noin 121 000 euroon. Nämä esimerkit osoittavat, että aika on korkoa korolle -ilmiön tärkein liittolainen.
Lisäksi näissä esimerkeissä on hyvä huomioida se, että sijoitusten säännöllisyys ja tuottojen uudelleensijoittaminen ovat avainasemassa varallisuuden kasvussa. Pienetkin muutokset kuukausisäästöissä tai tuottoprosentissa voivat pitkällä aikavälillä johtaa merkittäviin eroihin lopputuloksessa.
Teknologia- ja laatuosakkeet ovat olleet viime vuosikymmeninä korkoa korolle -ilmiön hyödyntäjiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin vuosituotto on ollut keskimäärin 10,5 prosenttia vuosina 1926–2023, mutta teknologiaosakkeet, kuten Apple, Microsoft ja Nvidia, ovat tuottaneet huomattavasti enemmän. Apple on kasvanut 2000-luvun alusta yli 40 000 prosenttia, mikä tarkoittaa, että korkoa korolle -vaikutus on ollut poikkeuksellisen voimakas.
Laatuosakkeet, jotka kasvattavat osinkojaan vuodesta toiseen, hyödyntävät ilmiötä erityisen tehokkaasti silloin, kun osingot sijoitetaan uudelleen. Suomalaisten pörssiyhtiöiden joukosta esimerkiksi Kone ja Neste ovat olleet pitkäjänteisille sijoittajille hyviä esimerkkejä sen eduista.
Rahastoissa tämä toimii erityisen hyvin, jos rahasto sijoittaa osingot ja tuotot automaattisesti uudelleen. Tällöin verotus lykkääntyy siihen asti, kunnes osuuksia myydään, mikä tehostaa korkoa korolle -vaikutusta. Rahastojen kulut ovat kuitenkin ratkaisevassa roolissa. Esimerkiksi yhden prosentin vuosittainen hallinnointipalkkio 30 vuoden aikana voi viedä jopa neljänneksen lopullisesta tuotosta. Siksi indeksirahastot, joiden kulut ovat usein alle puoli prosenttia, ovatkin monille pitkäjänteisille sijoittajille houkutteleva vaihtoehto.
Olisi syytä myöskin huomioida, että rahastojen kulurakenteen lisäksi verotus ja mahdolliset merkintä- tai lunastuspalkkiot vaikuttavat kokonaiskustannuksiin ja siten sijoituksen lopulliseen tuottoon.
Korkoa korolle -ilmiö voi toteutua eri tiheydellä: vuosittain, puolivuosittain, kuukausittain tai jopa päivittäin. Mitä useammin korko lisätään pääomaan, sitä nopeammin pääoma myöskin kasvaa. Esimerkiksi viiden prosentin vuosikorolla, joka lisätään kuukausittain, efektiivinen vuosikorko on hieman yli viisi prosenttia. Suurilla summilla ja pitkällä aikavälillä tämä ero voi olla merkittävä.
Suomessa sijoitustuottoja verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaan, joka on 30 prosenttia tai 34 prosenttia riippuen vuosituloista. Verotus leikkaa korkoa korolle -ilmiön tehoa, jos tuotot nostetaan vuosittain. Jos taas tuotot sijoitetaan uudelleen esimerkiksi rahastossa, verot maksetaan vasta myyntihetkellä, jolloin korkoa korolle -vaikutus ehtii kasvaa pidempään. Osakkeiden osingot verotetaan vuosittain, mutta rahastojen parissa uudelleensijoittavat rahastot mahdollistavat verotuksen lykkäämisen. Tämä on merkittävä etu pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Verotuksen optimointi, kuten sijoitusten pitäminen verotuksellisesti edullisilla tileillä (esim. osakesäästötili), voi parantaa ilmiön etuja entisestään.
Korkoa korolle laskuri on konkreettinen apuväline, joka auttaa arvioimaan, miten pienetkin säästöt voivat kasvaa ajan myötä merkittäväksi varallisuudeksi. Laskurin avulla voi testailla erilaisia skenaarioita ja ymmärtää, miten sijoitusaika, tuotto-odotus, kulut sekä verotus vaikuttavat lopputulokseen.
Tämä mielenkiintoinen ilmiö on tehokkaimmillaan pitkässä juoksussa, ja laskuri havainnollistaa sen vaikutuksen konkreettisesti. Esimerkit osoittavat, että aika ja säännöllisyys ovat tuoton kasvattamisen kulmakiviä. Teknologiaosakkeet ja laatuosakkeet ovat olleet ilmiön hyödyntäjiä, mutta myös rahastot tarjoavat tehokkaan tavan käyttää ilmiötä eduksi silloin, kun kulut ja verotus huomioidaan. Laskurin käyttö auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä ja hahmottamaan, miten pienetkin valinnat voivat vaikuttaa pitkän aikavälin taloudelliseen hyvinvointiin.
Lisäksi korkoa korolle laskuri toimii arvokkaana työkaluna sijoitussuunnitelman laatimisessa, sillä se auttaa vertailemaan eri sijoitusvaihtoehtoja ja ymmärtämään, miten esimerkiksi kulujen pienentäminen tai sijoitusaikataulun muuttaminen vaikuttavat lopputulokseen. Näin sijoittaja voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, jotka tukevat henkilökohtaisia taloudellisia tavoitteita.
