Eläkelaskuri
Eläkelaskuri toimii suunnannäyttäjänä omalle tulevaisuudelle ja toimeentulolle. Monet kokevatkin sen käytön konkreettisena tapana ottaa selvää siitä, millainen taloudellinen tilanne itseä odottaa työuran jälkeen.
Sisällysluettelo
Miten eläkelaskuri toimii ja miksi sitä käytetään?
Laskuri perustuu yksilöllisiin tietoihin, kuten syntymäaikaan, nykyiseen palkkatasoon, työuran pituuteen sekä jo kertyneeseen eläkkeeseen. Se hyödyntää näitä tietoja ja soveltaa voimassa olevia eläkelainsäädännön sääntöjä sekä ennusteita esimerkiksi ansiotason kehityksestä ja elinajanodotteesta. Lopputuloksena käyttäjä saa arvion tulevan eläkkeensä määrästä.
Käytännössä se toimii seuraavasti:
Syötät laskuriin syntymäaikasi, nykyisen bruttopalkkasi ja mahdollisesti jo kertyneen eläkkeen määrän.
Laskin kysyy usein myöskin mahdollisista tulevaisuuden palkkakehityksistä ja lisäsäästöistä.
Lopuksi se antaa arvion kuukausittaisesta eläkkeestäsi.
Laskurin käyttö auttaa ymmärtämään omaa taloudellista tilannetta siinä vaiheessa, kun työura jää taakse. Se auttaa suunnittelemaan esimerkiksi eläkkeelle jäämisen ajankohtaa, arvioimaan säästämisen tarvetta ja vertailemaan työuran erilaisia vaihtoehtoja.
Eläkeikä ja tulojen vaikutus
Suomessa eläkeikä on sidottu syntymävuoteen, ja alin vanhuuseläkeikä vaihteleekin vuosittain. Vuonna 2025 alin vanhuuseläkeikä on esimerkiksi 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä.
Tulojen vaikutus eläkkeen määrään on selvä: mitä korkeammat tulot ja mitä pidempi työura, sitä suurempi on myöskin eläke. Työntekijän eläke lasketaan pääsääntöisesti kaavalla: vuosiansiot x 1,5 % / 12 kk = kuukausieläke. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeen määrään: se pienentää eläkettä, jos elinajan odote kasvaa, ja päinvastoin.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2024 suomalaisten keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 100 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke oli 2 349 euroa ja naisten 1 893 euroa. Kolmasosalla eläkkeensaajista eläke jäi alle 1 500 euroon kuukaudessa. Alueelliset erot ovat huomattavia: Uudellamaalla keskieläke oli 2 472 euroa, kun taas Etelä-Pohjanmaalla se jäi 1 836 euroon.
Laskurit eri elämäntilanteisiin
Nämä laskurit eivät suinkaan palvele vain yhtä käyttäjäryhmää, vaan niitä on kehitetty eri elämäntilanteisiin. Esimerkiksi työuraeläkelaskuri on tarkoitettu niille, jotka ovat tehneet raskasta työtä vähintään 38 vuotta ja joilla on työkykyyn vaikuttava sairaus. Perhe-eläkelaskuri auttaa arvioimaan lesken ja lapsen eläkkeen määrää puolison tai vanhemman menehtyessä.
Lisäksi yrittäjille on omat laskurinsa, joissa huomioidaan YEL-työtulojen vaihtelut. Yrittäjän eläkkeen arviointi on haasteellisempaa, koska tulot voivat vaihdella merkittävästi vuodesta toiseen.
Miten eläkkeen määrä lasketaan ja mitä se huomioi?
Eläkkeen laskenta perustuu työuran aikaisiin ansioihin, ikään, elinaikakertoimeen ja mahdollisiin muihin etuuksiin. Työeläkettä kertyy pääsääntöisesti 1,5 % vuoden aikana saaduista ansioista. Eläkkeen määrään vaikuttavat myöskin mahdolliset perhevapaat, opiskeluajat, työttömyysjaksot ja ulkomailla tehdyt työt, jos niistä on kertynyt eläkettä.
Elinaikakerroin on merkittävä tekijä: se määritellään jokaiselle ikäluokalle erikseen 62 vuoden iässä, ja sen tarkoitus on sopeuttaa eläkkeen määrä yleiseen elinajan kehitykseen. Käytännössä elinaikakerroin on viime vuosina pienentänyt eläkkeitä, koska suomalaisten elinikä on noussut.
Eläkelaskuri ottaa huomioon syntymäajan ja eläkeiän, nykyisen palkkatason sekä mahdollisen palkkakehityksen, kertyneet eläkkeet aiemmista työsuhteista, työuran pituuden ja mahdolliset katkokset sekä mahdolliset lisäsäästöt tai vapaaehtoiset eläkevakuutukset, jos käyttäjä ne itse ilmoittaa.
Mitä nykyiset eläkelaskurit eivät paljasta?
Vaikka eläkelaskurit ovatkin hyödyllisiä, niillä on merkittäviä rajoitteita. Ne eivät pysty ennustamaan kaikkia tulevaisuuden muutoksia, kuten lainsäädännön uudistuksia, ansiotason kehitystä tai henkilökohtaisia elämäntilanteita. Laskurit eivät myöskään huomioi lopullista ja tarkkaa eläkkeen määrää, koska tulevaisuuden ansiot ja työurat voivat muuttua.
Kelan maksamaa kansaneläkettä tai takuueläkettä ei useinkaan huomioida, ellei käyttäjä ole riittävän iäkäs. Verotusta ja muita vähennyksiä ei myöskään pystytä arvioimaan tarkasti, sillä niihin vaikuttavat esimerkiksi asuinpaikka ja muut tulot. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja omat säästöt jäävät yleensä käyttäjän itsensä ilmoitettavaksi.
Yrittäjän eläkettä on vaikea arvioida tarkasti, koska yrittäjän tulot voivat vaihdella huomattavasti. Nämä puutteet korostavat sitä, että eläkelaskuri on vain yksi työkalu taloudellisen tulevaisuuden arviointiin, ei mikään kiveen hakattu totuus.
Laskuri aktiivisesti työssä käyville henkilöille
Työssäkäyville eläkelaskuri toimii suunnittelun tukena. Se auttaa hahmottamaan, miten erilaiset urapäätökset vaikuttavat tulevaan eläkkeeseen. Esimerkiksi osa-aikatyöhön siirtyminen, palkankorotus tai työuran jatkaminen vaikuttavat kaikki eläkkeen kertymiseen.
Laskuri huomioi työuran pituuden ja nykyiset ansiot, ja antaa arvion siitä, miten eläkkeen määrä kehittyy, jos jatkaa työskentelyä pidempään. Tämä on erityisen hyödyllistä niille, jotka harkitsevat eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai pohtivat, kannattaako työuraa jatkaa vielä muutama vuosi.
Tärkeimmät rajoitteet ja huomiot eläkelaskurin käytössä
Kuten jo aiemmin on mainittu, eläkelaskurin käyttöön liittyy useita rajoitteita. Laskuri perustuu aina arvioihin, eikä se voi ennustaa kaikkia tulevia muutoksia. Se ei huomioi esimerkiksi erityistilanteita, kuten pitkiä työttömyysjaksoja tai suuria muutoksia palkkatasossa. Lopullinen eläkkeen määrä selviää vasta siinä vaiheessa, kun työura on tullut tiensä päähän ja kaikki ansiot on huomioitu.
UKK
Milloin pääsee eläkkeelle?
Vanhuuseläkeikä määräytyy syntymävuoden mukaan, ja esimerkiksi vuonna 1962 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä aiemmin, ja työuraeläke on mahdollinen tietyissä erityistapauksissa.
Miten laskea oma eläke?
Oman eläkkeen voi arvioida käyttämällä eläkelaskuria, johon syötetään syntymäaika, nykyiset tulot, kertyneet eläkkeet ja mahdollinen palkkakehitys. Lopullinen eläkkeen määrä selviää kuitenkin vasta sitten, kun työurasi tulee päätökseen.
Paljonko saa kansaneläkettä, jos työeläke on 1000 euroa?
Kansaneläkkeen määrä riippuu työeläkkeen suuruudesta ja mahdollisista muista tuloista. Jos työeläke on 1 000 euroa kuukaudessa, kansaneläkettä voi saada vain vähän tai ei lainkaan, koska kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa.
